Noin vuosi sitten kirjelmöin kaupunginhallitukselle huolestani koskien ympäristökysymyksiä. Meillä kun Raahessa ei ole ympäristöstrategiaa, tai muutakaan vastaava, jossa sitoutuisimme määrätietoisesti vähentämään hiilijalanjälkeä kaupungissamme. Ehdotuksessani esitin sitoutumista eurooppalaiseen malliin COM:iin (Covenant of Mayors) tapaan, tai suomalaista vastinetta HINKU-kunta hanketta. Paluuviesteissä sain kyllä ymmärrystä mutta ne antoivat ymmärtää, että nykyisellä kaupunginhallituksella ollut suunnitelmia laatia ympäristöstrategiaa tai sitoutua sopimuksiin. Toisin sanoen, ympäristön huomioiminen kaupungin päätöksenteossa ei tulisi kohentumaan.
Tähän väliin on syytä kerrata, että miksi julkisen toimijan kuten kaupungin olisi syytä sitoutua ympäristöystävällisyyteen. Vuonna 2015 sovittu Pariisin ilmastosopimus asettaa päästöjen vähentämistavoitteet siihen sitoutuneille valtioille. Käytännössä, jotta tähän päästään, niin vaaditaan, että koko julkinen sektori on mukana talkoissa, kansallisen energiastrategian uudistamista ja ohjausta lain keinoin. Olisi jossain määrin outoa, että valtion sitoutuessa, kunnat eivät olisi mukana. Kunnilla on kuitenkin kiinteistöjä ja palveluita, jotka kuluttavat energiaa ja aiheuttavat päästöjä merkittävissä määrin.
Ympäristövastuun ohella on kysymys myös kustannuksista, taloudellisista mahdollisuuksista ja kaupungin positiivisesta kuvasta.
Energiankulutuksen vähentäminen näkyy suoraan sähkölaskussa, joka tulevaisuudessa, kallistuvan sähkön hinnan myötä, on nousemaan päin. Keinoja olisi monia, kuten esimerkiksi valaistuksen uusiminen LED-valoihin, kiinteistöjen energianremontit ja energiankulutuksen minimoiminen uudisrakentamisessa.
Ympäristöystävälliseen, niin sanottuun Cleantechiin panostetaan yhä enenevissä määrin. On sanomattakin selvää, että siihen kytkeytyvä teollisuus ja palvelut keskittyvät alueille, jotka ovat profiloituneet ympäristöasioiden edelläkävijöinä. Kunnat, jotka osoittavat ymmärryksensä ja tukensa uusiutuvan energian hankkeille, houkuttelevat alan yrityksiä. Raahessa meillä olisi valmiina terästuotantoa ja siihen liittyvää konepajateollisuutta. Yhdeksi päämääräksi voitaisiin asettaa energia- ja sähkötekniikan koulutuksen saaminen Raaheen.
Hienojen sopimusten tueksi tarvitaan tietenkin konkretiaa, mutta sopimus tai ympäristöstrategia osoittaisivat jo toimille tarvittavan tahtotilan. Näitä käytännön tekoja puolestaan voisivat olla edellä mainittujen lisäksi julkisen liikenteen parantaminen, ympäristövelvotteiden asettaminen kaupungin omaan palvelutuontantoon ja alihankintaan, lähiruoan suosiminen ja rohkeus. Nimittäin rohkeus yrittää, kokeilla ja tukea ympäristöystävällistä teknologiaa. Hyvä esimerkki meille löytyy reilu sata kilometriä pohjoisempaa, Iin kunnasta, joka on myös HINKU-kunta. Käytetty sähkö on pääosin uusiutuvaa, aurinkopaneeleja on asennettuna kiinteistöjen katoille ja kaupungin työntekijät ajavat työmatkojansa sähköautoilla.
Nämä teot nostaisivat osaltaan Raahen profiilia valtakunnallisesti, osoittaisivat kaupunkimme kyvyn uudistua ja kehittyä. Mielestäni meidän olisi aika olla edelläkävijä, niin ympäristöasioissa kuin muissakin kysymyksissä.
Julkaistu Raahen Seudussa 18.1.2017
Harri Kiviniityn hieno ja asiantunteva kirjoitus.