Vihreät esittää Suomen suurille kaupunkiseuduille uutta lähijunien pilottikokeilua, jolla palautetaan
säännöllinen lähijunaliikenne ja vanhojen “lättähattujen” seisakkeet takaisin isoille
kaupunkiseuduille. Kokeilulla tuotaisiin satoja tuhansia suomalaisia lähijunaliikenteen pariin.
”Vielä 1970- ja 1980-luvuilla Suomen kaupunkiseuduilla matkustettiin lättähatuiksi kutsutuilla junilla,
joista vielä monella on lämpöisiä omakohtaisiakin muistoja. Kun kaupungit täyttyivät autoista, monet
vanhat lähijunaseisakkeet purettiin, mutta valmiit paikat seisakkeille jäivät jäljelle. Nyt on aika
palauttaa kattava lähijunaliikenne Suomeen”, Vihreiden varapuheenjohtaja Jaakko Mustakallio
sanoo.
Vihreät esittää säännöllistä lähijunaliikennettä Turun, Tampereen, Oulun, Lappeenrannan ja
Lahti-Kouvolan kaupunkiseuduille.
”Säännöllinen lähijunaliikenne tulee aloittaa vuoteen 2023 mennessä. Seisakeverkoston
palauttaminen olisi mahdollista aloittaa näillä kaupunkiseuduilla jo tällä hallituskaudella ja
saatettavissa loppuun vuoteen 2030 mennessä”, Mustakallio esittää.
”Raaheen on jo sähköistetty ratayhteys olemassa, sekä suunnitellut pysähdysasemat: Raahe ja
Ruukki. Esitetty Raahe-Tornio -yhteys palvelisi paitsi työmatkaliikennettä ja vähentäisi valtatie 8:n
liikennepainetta, se toimisi houkuttimena myös Raaheen tai Siikajoelle (Ruukin taajama)
muuttamiselle työpaikasta riippumatta. Junayhteys palvelisi myös Raahen matkailuelinkeinoa.
Kesätapahtumiin on ollut museoidulla lättähatulla yhteys Oulusta, ja junat ovat olleet
pääsääntöisesti täysiä”, Raahen Vihreiden puheenjohtaja Seppo Sorvari toteaa.
Raahe-Tornio -yhteys vahvistaisi myös Perämerenkaaren yhteistyötä linkittyen Ruotsissa vireillä
oleviin rautatiehankkeisiin. Yhteys toimisi myös syöttöliikenteenä tulevaisuudessa Oulu-Helsinki
-välin nopeille junille. Ruukin aseman myötä Ruukin yrityspuisto ja maaseutuopisto saisivat toimivat
yhteydet.
Lähijunaliikenteelle on olemassa kasvava kysyntä. Vuonna 2020 toteutettiin lähijunapilotti muun
muassa Tampereen ja Nokian välillä.
”Tampereen ja Nokian pilotti osoitti, että jopa koronavuonna lähijunien käyttäjämäärä kasvoi 47
prosenttia. Kun koronakriisistä päästään yli, olisi kaupunkiseuduilla suurta potentiaalia
lähijunaliikenteen kasvattamiseen. Me vihreät haluamme, että entistä useammalla suomalaisella
olisi mahdollisuus matkustaa vähäpäästöisellä ja miellyttävällä tavalla”, Mustakallio toteaa.
Lähijunaliikenteen lisääminen olisi merkittävä ilmastoteko.
”Lähijunien päästöt ovat parhaimmillaan jopa 98 prosenttia pienemmät kuin henkilöautoliikenteen
päästöt. On vaikea keksiä tehokkaampia keinoja toteuttaa liikenteen päästövähennyksiä”, Mustakallio
korostaa.
Seisakeverkoston kustannukset ovat arviolta 20–40 miljoonaa euroa. Seisakkeiden rahoittamiseen
voidaan käyttää Euroopan kestävän kehityksen rahastoa sekä valtion infra-budjettia.