Raahen vihreiden kaupunginvaltuutettu Harri Kiviniitty jätti joulukuun kaupunginvaltuuston kokouksessa aloitteen asiakasmitoituksen käyttöönottamiseksi Raahen lastensuojelun sosiaalityössä. Aloitteen allekirjoitti 18 kaupunginvaltuutettua yli puoluerajojen.
Lastensuojelu on lastensuojelulain (417/2007) mukaista työtä, jonka tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun.
Kansainvälisenä lapsen oikeuksien päivänä 20.11.2017 ja sen jälkeen jo yli 3000 lastensuojelun ammattilaista ja muuta asiasta huolestunutta henkilöä on allekirjoittanut adressin, jossa vaaditaan lastensuojelulakiin muutoksia sosiaalityöntekijöiden työkuorman pienentämiseksi ja näin lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi. Osalla sosiaalityöntekijöistä voi pahimmillaan olla yli 100 lasta asiakkaana. Adressissa vaadittiin toimia myös kuntatasolla. Kunnissa on puhuttu jo vuosia sosiaalityön ja lastensuojelun sosiaalityön resurssien riittämättömyydestä.
Raahe voi nyt osoittaa olevansa edelläkävijä ja jo ennen potentiaalista lakimuutosta rajoittaa lastensuojelun avo-, sijaishuollon ja jälkihuollon sosiaalityössä asiakasmäärän 30 lapseen/nuoreen työntekijää kohden.
Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän lastensuojelun avohuollon sosiaalityössä on keskimäärin 50 ja enimmillään 70 lasta sosiaalityöntekijää kohden. Tänä vuonna kuntayhtymä satsaa lastensuojeluun lisää yhden työntekijän verran. Suunta on oikea, mutta taso jää siltikin vielä riittämättömäksi.
Sosiaali- ja terveysministeriön Lastensuojelun laatusuosituksen mukaan lastensuojelun työntekijäresurssit suhteessa asiakasmääriin ovat yleisesti katsoen riittämättömät. STM suosittaa, että lastensuojelun henkilöstöresurssi mahdollistaisi vuorovaikutustyön ja osallisuuden toteutumisen. Lapsiasiavaltuutettu on jo vuonna 2013 lausunnossaan sosiaali- ja terveysministeriön asettamasta Toimiva lastensuojelu -selvitysryhmän loppuraportista todennut, että asiakasmääriä pitäisi rajata 20–30 asiakkaaseen.
Lastensuojelussa pitää yhtä aikaa kiinnittää huomiota ennaltaehkäisyyn sekä korjaaviin toimiin. Mitä tehokkaampaa ennaltaehkäisy on, sitä vähemmän tarvitsemme korjaavaa työtä. Hyvä esimerkki ennaltaehkäisystä on Imatran kaupungissa käyttöön otettu perhepalvelumalli. Imatralla perhetyöntekijät jalkautuvat perheiden pariin antaen tukea ja neuvontaa suoraan siellä missä tarve on. Työntekijät auttavat erilaisten lomakkeiden täyttämisessä, antavat tarvittaessa vaikka unikoulutusta vauvan univaikeuksien kanssa painiville, sekä ohjaavat ihan yksinkertaistenkin arkiaskareiden sujuvassa hoitamisessa. Imatran malli on vaatinut taloudellisia panostuksia, mutta se on vuosien saatossa maksanut itsensä takaisin paitsi alentuneita sosiaalityön kuluina niin mikä tärkeintä, alentuneina huostaanottojen määrinä. Mallista on otettava oppia ja lisäksi kevennettävä lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden työtaakkaa mahdollisimman nopeasti.
Raahen kaupungin strategian yhtenä pääkohtana on lapsiystävällisyys. Strategia on oltava sanojen lisäksi myös tekoja. Paitsi lastensuojeluun, myös lasten asemaan yleisesti ottaen kaupungissamme on kiinnitettävä enemmän huomiota. On kehitettävä ennaltaehkäiseviä toimia paitsi lapsille, myös lasten vanhemmille, koska osattomuuden on todettu periytyvän yhteiskunnassamme.
Harri Kiviniitty, kaupunginvaltuutettu (vihr.)
Maarit Lampela, varakaupunginvaltuutettu (vihr.)
Seppo Sorvari, varakaupunginvaltuutettu (vihr.)
Maria Ohisalo, Vihreiden varapuheenjohtaja, köyhyystutkija