Raahen Vihreiden hallitus on kokouksessaan 7.1. 2018 hyväksynyt seuraavan julkilausuman.
RAAHEN VIHREÄT VASTUSTAA AKTIIVIMALLIA JA KANNATTAA PERUSTULOA
Hallituksen ja Eduskunnan joulun alla hyväksymä työttömien aktiivimalli on herättänyt ennennäkemättömän vastarinnan – eikä syyttä. Aktiivimallin kumoamista vaativan kansalaisaloitteen on parissa viikossa allekirjoittanut yli 110000 suomalaista.
Aktiivimallissa vaaditaan, että työtön on 3 kk aikana töissä tai yrittäjänä vähintään 3 päivää tai työvoimapoliittisessa koulutuksessa vähintään viikon. Jos työtön ei tätä tee, hänen työttömyyskorvaustaan vähennetään vajaa 5 %.
Kun työttömiä on 10 – 15 kertaa enemmän kuin avoimia työpaikkoja, useimmat työttömät eivät löydä edes näitä 3 päivän töitä, ja heidän päivärahaansa leikataan. Peruspäivärahan saaja saa käteen 25 €/kk ja ansiosidonnaisen 40 – 100 €/kk vähemmän kuin muuten saisi.
Aktiivimallin suurin ongelma on, ettei työtön voi paljoakaan vaikuttaa kohtaloonsa. Leikkaus tulee, jos työtä ei löydy, vaikka sitä olisi kuinka aktiivisesti haettu.
Käytännössä ei olekaan kysymys aktivoinnista, vaan työttömyysturvan leikkauksesta, ennen kaikkea pitkäaikaistyöttömiltä. Tämä on suututtanut myös AY-liikkeen, joka suostui KIKY-sopimukseen ehdolla, että työttömyysturvaa ei heikennetä.
Raahen Vihreät ei hyväksy aktiivimallia nykymuodossaan. Aktiivimalli ei aktivoi, vaan syöksee työttömät entistä epätoivoisempaan tilanteeseen.
PERUSTULOLLA TYÖNTEKO AINA KANNATTAVAKSI
Työttömien aktivointiin olisi toinenkin tie: perustulo. Perustulolla tarkoitetaan kaikille työikäisille kuukausittain maksettavaa tasasummaa, jonka saamiseen ei liity ehtoja. Käytännössä se korvaa pienimmät sosiaalietuudet, kuten peruspäivärahan ja opintotuen.
Nykyinen työttömyysturva on äärimmäisen passivoiva. Jos esim. pitkäaikaistyötön tekee päivän opettajan sijaisena, käy seuraavasti:
Opettajan palkka: 100 €
– verot -20 €, jää 80 €.
Tästä 80 €sta vähennetään 80 % eli 64 € toimeentulotuessa
Työttömälle siis jää täydestä työpäivästä käteen 16 €
Tämän epäkohdan korjaamiseksi aloitettiin 2017 2-vuotinen perustulokokeilu, johon otettiin 2000 pitkäaikaistyötöntä. Heille maksetaan sama 560 €/kk kuin he saisivat työttömyyspäivärahaa. Erona on se, että tuota 560 €/kk ei menetä, vaikka saisi töitä tai alkaisi opiskelemaan. Esimerkkimme työtön opettaja saisi siis käteen 80 €.
Perustulokokeilu toteutettiin asiantuntijoiden neuvoja kuuntelematta. Tutkimusryhmä on liian pieni ja yksipuolinen, vain peruspäivärahan saajia. Puutteistaan huolimatta tuo kokeilu on täällä hetkellä Euroopan paras, ja herätti suurta huomiota BIENin maailmankongressissa Lissabonissa. Parempia kokeiluja on tehty Intiassa ja Namibiassa, ja meneillään Kanadassa.
Realistinen perustulo Suomessa olisi 600 – 700 €/kk + mahdollinen asumistuki. Sen päälle ansaitusta palkasta ihminen saisi käteen 60 % ja yhteiskunnalle menisi 40 %
600 €/kk perustulolla siis 500 €/kk ansaitseva saisi käteen yhteensä 900 €, 1000 €/kk 1200 € ja 1500 €/kk 1500 €. Eniten hyötyisivät alle 2000 €/kk ansaitsevat ja yli 3000 €/kk ansaitsevien elintaso pysyisi ennallaan.
Passiivinen työtön ei hyötyisi perustulosta, mutta kaikki palkkatyö kannattaisi ottaa vastaa. Eikä opiskelusta rangaistaisi.
Suurin hyöty perustulosta olisi se, että ihmiset vapautuisivat itse miettimään, mitä tehdä elämällään. Siirtyminen työn ja opiskelun välillä olisi joustavaa. Pienyrittäjille perustulo toimisi starttirahana. Namibian ja Intian kokeiluissa ravitsemus parani, juopottelu väheni ja työnteko ja yritteliäisyys lisääntyivät, samoin kuin opiskelu.
Suomen perustulokokeilun piti laajentua 2018, mutta jostain syystä laajennuksesta luovuttiin. Näin menetettiin mahdollisuus tehdä Suomesta sosiaaliturvan edelläkävijä maailmassa. Kannustavan perustulon sijasta hallitus päätyi kehittelemään työttömiä kurjistavaa aktiivimalliaan.
Vihreät olisivat valinneet perustulon.
Raahessa 7.1.2018
RAAHEN VIHREÄT RY
hallitus