Moni ”maahanmuuttokriitikko” haukkuu Suomen luterilaista kirkkoa siitä, että ulkomaalaisia hyysätään, mutta suomalaisista köyhistä ei välitetä. Ei kuulemma saisi ottaa Suomeen pakolaisia niin kauan kuin maassamme on leipäjonoja.
Eivät raukat tiedä, että kirkko organisoi ruokajakelut, nuo ”leipäjonot” yli 20 vuotta sitten, 1990-luvun laman aikana. Ne oli tarkoitettu väliaikaisiksi, mutta jatkuvan leikkauspolitiikan takia muodostuivat pysyviksi.
Suomen suurin ruokajako ja pisin leipäjono Helsingin Myllypurossa on Helsingin luterilaisten seurakuntien ylläpitämä. Luterilainen kirkko ei siis ole unohtanut suomalaisia köyhiä. Mutta 7 peräkkäistä hallitusta on sen tehnyt. Ja pahin vitsaus on tämä nykyinen.
Olin itsekin mukana niissä keskusteluissa, joiden tuloksena päädyttiin ruokajakelujen aloittamiseen. Ja olen ollut monessa seurakunnassa ruokajakelusta vastaava pappi. Papin virassakin olen osallistunut ruokajakeluihin ja köyhien ruokailuihin. Ne ovat hyviä paikkoja tavata ihmisiä.
RAAHEN TILANNE
Raahessa ruokaa jakavat säännöllisen epäsäännöllisesti ainakin Helluntai- ja Vapaaseurakunta. Lisäksi joku porukka Ollinsaaressa. Kirkolla on tiistairuokailu ja Majakka Kauppakadulla tarjoaa kahvia ja leipää 4 päivänä viikossa.
En pidä siitä, että ruokakassin saadakseen on ensin osallistuttava hartauteen. Pappina minulla ei ole mitään hartauden harjoitusta vastaan, mutta siihen ei kuulu pakko eikä lahjonta.
Suurempi ongelma on tuo jakelun tehottomuus ja epäsäännöllisyys. Suurin osa jakelukelpaisesta ruoasta päätyy nykyään kauppojen roskasäiliöihin. Parempi olisi, jos keruu olisi keskitettyä ja jakelu 1-3 kertaa viikossa. Silloin syömäkelpoista ruokaa ei tarvitsisi heittää roskiin.
Jotta ruoka saataisiin jakeluun, sen keruu ja lahjoittaminen pitää tehdä kauppiaille helpoksi. Keruuauto voisi kiertää Raahen isot kaupat kerran päivässä ja ympäristön pienemmät kaupat vähintään 2 kertaa viikossa.
Kylmäauto olisi kiva, mutta käytännössä riittää pakettiauto, jonka tavaratilaan sijoitetetaan pari pakastinta ”kylmäkasseiksi”.
Itse ruokajako olisi Raahen keskustassa 2 kertaa viikossa ja pienemmissä taajamissa – ainakin Ruukissa ja Vihannissa, mutta ehkä myös Pattijoella ja Saloisissa – kerran viikossa.
Luterilainen kirkko voisi pitää tiistaiateriansa ja tehdä siitä ympärivuotisen. Helluntai- ja Vapaaseurakunnat voisivat järjestää vuoroviikoin lauantaiaterian ja pitää sen yhteydessä pienen hartaushetken. Näin Raahessa olisi tarjolla 2 lämmintä ateriaa viikossa.
Lisäksi Raahen keskustaan voisi tehdä hävikkiruokaa hyväkseen käyttävän lounasravintolan. Kaikki nämä saisivat raaka-aineensa yhteisesti kerätystä hävikkiruoasta.
Ruukissa ja Vihannissa olisi ruokajako ja yhteinen ateria kerran viikossa luterilaisen seurakunnan tiloissa.
Jotta tämä kaikki onnistuisi, tarvitaan eri toimijoiden yhteistyötä. Avainasemassa on Raahen kaupunki. Toimiva ruokapalvelu nimittäin tarvitsee neuvottelu- ja organisointitaitoisen vetäjän. Ja vetäjä palkkansa.
Lisäksi tarvitaan riittävät varastotilat keskustassa tai sen tuntumassa. Ruukissa ja Vihannissa jakeluun voitaneen käyttää Raahen seurakunnan tiloja. Samoin Pattijoella ja Saloisissa.
Kun näyttää siltä, että minua ei valita Raahen kaupunginjohtajaksi, voisin ryhtyä edes ruokajakelun organisoijaksi. Sekin tekisi Raahesta paremman paikan elää.
Pekka Elonheimo, pappi ja Raahen Vihreiden pj.